kalabaliikkia

kalabaliikkia

tiistai 18. marraskuuta 2014

Jugurttia ja maisemia.

Siinäpä niitä MatkaMartan viimepäivien fiiliksiä.

Perjantaina pidin yhden Martan retkipäivän ja suuntasin Kanlıcaan, joka on kuulu jugurtistaan. Se on myös tässä Aasian puolella ja lauttareitti veisi sinne, mutta lauttoja meni niin harvoin, ettei ne oikein sopineet aikatauluihini, siispä valitsin bussin - eikä mitä tahansa bussia vaan aitoistanbulilaisen perjantain ruuhkabussin. Siinä sitten huokailevien mammojen ja pappojen, kikattelevien opiskelijaneitojen ja puhelimeen puhuvien liikemiesten kanssa roikuin katosta tulevista kahvoista, että pysyttiin pystyssä ja määränpääkin tuli aikanaan. 

Minulle on ollut aika mahdoton ajatus, että lähtisin ihan yksin retkille. Oon täälläkin joistain niistä kertonut, mutta aina se on vähän semmoista, että "kannattaako sitä nyt?" "mitä mä nyt yksin mihinkään menen?" "olisihan kotonakin tekemistä." Mutta fakta on, että tekemistä keksii aina ja joskus vapaapäivää on kivempi viettää kodin ulkopuolella. Niinpä siis kamera mukaan, bussikortti taskuun, päiväkirja ja ristikkolehti laukkuun myös ja menoksi tuolloinkin.

Matkan tavoitteet:
Kirjoittaa päiväkirjaa, mieluiten cappuccinon kanssa
Kävellä ja ottaa kuvia
Maistaa sitä kuuluisaa jugurttia
ja jos aikaa on, tehdä ristikko


"Tämä kuuluu mulle!!!"

Ainakin suurkaupungeissa asuvat lukijat voinevat olla samaa mieltä, että välillä on niin rentouttavaa kävellä ylläolevan kuvan näköisillä kaduilla. Oi, mikä rauha ja hiljaisuus, vaikka ihan Istanbulissa olinkin. Tällaiset hetket auttaa taas jaksamaan sitä ruuhkassa hitaasti etenemistä ja ihmisten väistelemistä. Mutta kun samasta Istanbulista löytyy näitä eri puolia, niin kai niistä on tarkoitus sitten mahdollisuuksien mukaan käydä nauttimassa. Sultanahmetilla turistien kanssa, Istiklalilla muotivirtausten mukana, Aasian puolen rinteissä mummojen tahtiin ja rantatien ruuhabussissa :)



Nälkäkin alkoi jo olla, luulin aluksi kävelleeni jonkun näköalapaikan viittojen mukaan, mutta ylhäältä löytyikin hautausmaa, mutta onneksi sen toisella puolella oli sitten kuitenkin se ravintolakin ja aika hienolla näköalalla!! Enpä ole ennen ravintolaan punaista mattoa pitkin astellut katsellen Bosboria ja kakkossiltaa. Ravintolassa sitten pääsin ruuan jälkeen nauttimaan kahvin ja päiväkirjan seurasta. Kaksi ekaa tavoitetta saavutettu. 






Laitoin kävellessäni merkille, että Kanlıcaan on kasautunut tavallista enemmän hienoja ikkunaristikoita, ovia, portteja jne. Useinhan ne on ihania Istanbulissa, mutta täällä oli paljon silmäänpistäviä kaunokaisia. Kukatkin kukki vielä, ainakin pelargoniat, mutta ne onkin kukkien suvussa ihania erikoisuuksia. Ne näyttää ihan tavallisilta, mutta niitä onkin niiiin paljon erilaisia, ettei enää voi sanoa että "tämä on ihan tavallinen pelargonia" Äitini on nämä minulle opettanut! Pelargonia on myös helppo ja varma kukkija. Vähän leikkaat välillä pois huonoja, lantaa ja vettä ja aurinkoa. Kiitollinen on. (Tunnustan että parvekkeeni pelakuut ovat nyt veden ja lannan puutteesta vähän huonossa voinnissa)















Sitten vielä löysin netin suositteleman parhaan paikan, jossa maistella kuuluisaa jugurttia. Sitä oli ruokalistalla hunajan, tomusokerin tai hillon kera, valitsin hunajan. Ihmettelin kun tarjoilija toi myös sokerin hunajan lisäksi. Riitti kyllä ihan tuo hunajamäärä minulle makeutukseksi :) Hyvää jugurttia oli ja kyytipojaksi turkkilainen omenatee ja suomalainen ristikkolehti.

Vaikka tuollakin reissulla oli hienoja maisemia, niin tänä iltana niitä vasta olikin. Ihana kämppikseni viettää synttäreitään keskiviikkona, mutta sitten on kiireempi päivä, joten tänään sitten lähdettiin synttärimatkalle tuohon Büyük Camlicalle, sinne siis jossa kerroin rakastuneeni Istanbuliin. Oijjoi, kuinka ihana ja tunnelmallinen se oli näin myöhään syksylläkin :)


Lähes jouluisa talo

Hauska harmaa keli, kun kuva näyttää lähes mustavalkoiselta ilman muokkausta









Tällaisista tykkäisin omassakin puutarhassa





8 kommenttia:

  1. Punaista mattoa pitkin ja noin hienot maisemat, vautsi vau ja tuo jogurtti, oih! Siis ihanko siella ravintolassa tarjoillaan jogurttia noin, aika mahtavaa. Ihanat kuvat ja jutut, taas kerran, kiitos niista! Taalla on muuten jo kaupat pullollaan uudenvuoden koristeita eli joulukoristeita meikalaisittain, joka vuosi niita tuntuu olevan vain enemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Petra, nimenomaa punaista mattoa pitkin, eipä oo sellaisia ennen tämän bloggarin edessä auottu :) Söin jogurtin toisessa ravintolassa tai enemmän niinkuin kahvila/ravintolassa rannan lähellä. Se oli NIIN hyvää. Täällä ei niin kovin näy joulu- tai uudenvuoden koristeita vielä. IKEAssa tosin oli se osasto, mutta muuten oo vielä juuri törmäillyt. EHkä jotain tulee tännekin?

      Poista
  2. onkohan Tuurin kyläkauppias saanut vaikutteita tuosta suuresta hevosenkengänmutoisesta kaaresta. Siell'ähän on hyvin tuon tapainen - olen kuvista nähnyt. Onko siinä yläpuolella joku soihtu vai onko se vain värivalo.
    Nuo ikkunaristikot ovat todella monimuotoisia ja kauniita. Onko ne vain pelargoneja varten vai ovatko turvallisuuden vuoksi. Miten mahtaa olla..
    Täällä koto-Suomessa jouluhässäkkä on jo ihan valloillaan. Joulutavaroita on ollut jo viikkojen ajan esillä, mutta viime perjantaina, kun kävin eräässä tavaratalossa vastaani soi " taas sydämeeni joulun teen " -laulu. Voi työntekijäparat. Mahtaa olla jouluviikolla kaikki joululaulut jo niin kuultuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi: Ehkä Vesa on käynyt täällä katsomassa millasia on isoot ja komiat kaaret :) Oliskohan tuo yläpuolen kuvio Istanbulin (kai) symboli tulppaani? Niin olen aina ajatellut, en kyllä tiedä. Ikkunaristikoistakaan en tiedä tarkempaa syytä. Näyttävät ainakin olevan lähinnä kukkia varten :) Tuntuu hassulta ajatella että siellä tosiaan joululaulut soi ja tontut hyppii pitkin kauppojen seiniä. Täällä saa oikein etsiä ja miettiä, mistä löytäisi jotain jouluista niin halutessaan.

      Poista
  3. Voi ihana Istanbul! Büyük camlica on kyllä niin upea paikka, itse olin siellä vähän sumuisena päivänä, näistä kuvista päätellen pitää sinne enskerralla mennä pimeän aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne kannattaa mielestäni mennä vähän ennen auringonlaskua, että ehtii valoisalla vähän kierrellä siiinä , että sitten, kun aurinko todella alkaa värjätä taivaan kauniiksi ja pikkuhiljaa syttyvät valot ilahduttavat mieltä istuisi jo hyvällä paikalla tee/kahvikuppi kädessä ja kamera toisessa :)

      Poista
  4. Tulppaanilta kaaren koriste minustakin näyttää. Ikkunaristikot ovat turvallisuussyistä - pitää rosvot loitolla. Rosvojen pelosta on myös ovikalterit. Kauniista osaavat kyllä mielestäni kalterit laittaa. Erään tuttavan kotiin oli murtovaras iskenyt. Olikohan toinen vai kolmas kerros, mutta ikkunasta oli tullut. Isäntäväki oli kotona ja havahtui meluun. Varas säikähti, kun emäntä tuli huoneeseen ja pakeni ikkunan kautta.

    H-M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lisäselvityksestä H-M, niinpä toki. Kauniita ne kyllä ovat ja hyödyntävät melkoisen hyvin ikkunaristikot kukkastensa kanssa.

      Poista